Häkämies lupaa kasvua, mutta kenelle?

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies antoi Helsingin Sanomille laajan haastattelun Suomen tulevaisuudesta. Puhe oli täynnä isoja lupauksia tekoälystä, kasvusta ja julkisen sektorin uudistamisesta. Kysymyksiä herää enemmän kuin vastauksia löytyy.

Mitä Häkämies sanoi?

Häkämiehen viesti tiivistyy muutamaan kohtaan. Suomi on velkakriisin partaalla. Ainoa tie ulos on kasvu, ja kasvu syntyy purkamalla sääntelyä ja antamalla markkinoille enemmän tilaa. Tekoäly tekee tämän kasvun mahdolliseksi. Julkishallintoa pitää keventää – tekoäly hoitaa tehtäviä, joita ennen hoitivat virkamiehet tai terveyskeskuslääkärit.

Hän myönsi myös, että hallituksen työmarkkinauudistusten ajoitus oli huono. Ne ovat nousukauden uudistuksia, ja niitä toteutettiin taantumassa. Harvinainen myönnytys mieheltä, jonka organisaatio on ajanut näitä uudistuksia vuosikymmeniä.

Kaunis visio, mutta kenelle?

Häkämiehen puheessa toistuu sana ”kasvu” – mutta hän ei kerro, mikä kasvaa ja kenen hyödyksi. Metsä voi kasvaa, yritysten liikevaihto voi kasvaa, pörssikurssit voivat kasvaa – se ei vielä tarkoita, että se näkyy kenenkään arjessa tai valtion kassassa.

Julkista taloutta hyödyttää nimenomaan verotulojen kasvu. Mutta Häkämiehen ohjelmassa veroja kevennetään ja sääntelyä puretaan. Eli vaikka talous kasvaisi, se ei tarkoita että verotulot kasvaisivat. Tähän ristiriitaan hän ei vastaa.

Käytännössä visio tarkoittaa: yksityiset tuottavat palvelut, valtio vetäytyy, ihmiset vastaavat enemmän itse kustannuksista. Jos sinulla on rahaa, järjestelmä toimii. Jos ei ole, olet enemmän oman onnesi nojassa kuin tänään.

Iso kysymys johon ei vastattu: verotulot

Häkämies puhuu tekoälystä pelastajana. Mutta haastattelussa ei käsitelty lainkaan sitä, mitä tekoälyn laajamittainen käyttöönotto tarkoittaa julkiselle taloudelle. Suomen veropohja perustuu pitkälti ihmisten tekemään työhön – ansiotuloveroon, arvonlisäveroon ja sosiaalimaksuihin. Jos tekoäly korvaa suuren osan tästä työstä, mistä valtio saa rahansa?

EK ei halua korottaa yritysten tai pääoman verotusta. Se ei halua robottiverotusta. Se haluaa keventää julkista sektoria. Mutta samaan aikaan tekoäly syö automaattisesti veropohjaa. Tähän yhtälöön ei löydy vastausta Häkämiehen puheesta – hän vain toteaa, että kasvu hoitaa.

Voitot yksityistetään, riskit jäävät julkiselle

Historia toistaa itseään: kun asiat menevät hyvin, voitot jäävät yrityksille ja omistajille. Kun asiat menevät pieleen – finanssikriisi, konkurssit, palveluaukot – lasku tulee veronmaksajille.

Häkämies haluaa pienemmän valtion. Mutta pienempi valtio tarkoittaa myös heikompaa turvaverkkoa silloin, kun yksityinen sektori epäonnistuu. Nämä kaksi tavoitetta ovat ristiriidassa keskenään.

Häkämies ei ole puolueeton asiantuntija

On tärkeää muistaa, kuka puhuu ja kenen puolesta. EK on työnantajien ja yritysten edunvalvoja. Kun Häkämies puhuu ”Suomen parhaasta” ja ”kasvusta”, hän puhuu näkökulmasta, jossa yritysten etu on etusijalla. Se ei tee hänestä pahaa ihmistä – se tekee hänestä johdonmukaisen edunvalvojan.

Ongelma syntyy, kun edunvalvonta esitetään koko kansan etuna. Helsingin Sanomat antaa Häkämiehelle laajan tilan – mutta tavallisen palkansaajan tai pienituloisen näkökulma jää haastattelussa ohueksi.

Mitä kysymyksiä jää?

Kasvu kuulostaa hyvältä – mutta minkä kasvusta puhutaan? Kuka maksaa, kun tekoäly syö veropohjan? Miten käy ihmisille, joiden työ katoaa eikä uutta löydy nopeasti? Mitä tapahtuu julkisille palveluille, kun markkinavoimat ottavat enemmän tilaa?

Nämä kysymykset ansaitsevat oikeita vastauksia, ei vain lupauksia kasvusta. Ennen kuin visio muuttuu politiikaksi, on syytä kysyä: mitä tämä tarkoittaa minulle, ei vain tunnuslukuina taloussivuilla.

—-

Analyysi perustuu Helsingin Sanomissa julkaistuun haastatteluun Jyri Häkämiehen kanssa.