Viimeisen vuoden aikana olen kerännyt kokemuksia ihmisiltä, joiden työttömyystuki on evätty tai joilta on peritty takaisin jo maksettuja tukia. Syy on ollut joko vanha y-tunnus tai satunnaiset keikat, ja kumpikin on tulkittu päätoimiseksi yrittäjyydeksi.
Taustalla on myös laajempi järjestelmämuutos: työvoimapalvelut siirrettiin kunnille tammikuussa 2025. Uudistus oli iso, ja samalla syntyi epäselvyys siitä kuka vastaa mistäkin. Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus KEHA, joka vastaa muun muassa näiden työttömyysturvaan liittyvien päätösten valmistelusta, on joutunut tilanteeseen jossa sen rooli ei ole ollut selvä edes sille itselleen. Tämä näkyy myös siinä, miten yrittäjien tapauksia on käsitelty. Käytäntö on vaihdellut eikä ohjeistus ole aina tavoittanut soveltajia.
Olen näiden tapausten takia ollut toistuvasti yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM), laillisuusvalvojiin ja KEHA-keskukseen. Olen pyytänyt selvennyksiä nykyisestä ohjeistuksesta ja mielipiteitä soveltamiskäytännöstä. Nyt asia on edennyt: TEM on tehnyt oman selvityksensä, todennut ongelman todelliseksi ja käynnistänyt lainsäädäntöhankkeen.
Miten lakia on sovellettu ja miksi se on ongelma
Työttömyysturvalaki on tässä asiassa yksiselitteinen: yrittäjän tai omassa työssä työllistyvän tukioikeus arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon yritystoiminta todella työllistää. Jos se ei estä kokoaikatyön vastaanottamista, kyse on sivutoimisesta yrittäjyydestä ja tukioikeus on olemassa.
Käytännössä KEHA-keskus on kuitenkin monessa tapauksessa todennut ihmisen päätoimiseksi yrittäjäksi ilman että todellista työmäärää on arvioitu. Perusteena on ollut esimerkiksi se, että henkilöllä ei ole rinnakkaista palkkatyöhistoriaa. Myös yrittäjäriskiin ja tulojen puuttumiseen on vedottu, vaikka nämä eivät lain mukaan ole relevantteja perusteita.
Ihmisiä ei ole myöskään uskottu. TEM kehottaa selvityksessään nimenomaan luottamaan työnhakijan omaan kertomaan tilanteestaan, kun ei ole syytä epäillä tietojen olevan virheellisiä. Jos tiedot myöhemmin osoittautuvat vääriksi, vastuu siirtyy työnhakijalle, eli luottaminen on myös virkamiehelle turvallista.
Selvityksessä oli esimerkki henkilöstä, joka oli yrityksensä toimitusjohtaja mutta teki töitä vain muutaman päivän kuukaudessa viikonloppuisin. Hänet katsottiin silti päätoimiseksi. TEM totesi tämän vääräksi: asema yrityksessä ei ratkaise, työmäärä ratkaisee.
Tapauksia on myös käsitelty eri medioissa, ja ne ovat tuttuja monelle.
Mitä TEM:n selvitys osoitti
Tammikuussa 2026 TEM kävi läpi lähes 2 000 KEHA-keskuksen joulukuussa 2024 antamaa työvoimapoliittista lausuntoa. Lausunto on viranomaisen ratkaisu siitä, onko työnhakijalla oikeus työttömyystukeen. Se sitoo sekä Kelaa että työttömyyskassoja heidän tehdessään lopullisen päätöksen.
Lausunnoissa ei ole kattavasti arvioitu yritystoiminnan vaatimaa työmäärää, joka on lain mukaan ensisijainen peruste päätoimisuuden arvioinnille. Yli kolmasosassa tapauksista työnhakija ei ollut vastannut selvityspyyntöön tai oli vastannut puutteellisesti. TEM arvioi, että tähän on osaltaan vaikuttanut se, että lomakkeet ovat olleet epäselviä. Ihmiset eivät ole ymmärtäneet mitä heiltä kysytään tai miksi. Kun vastausta ei tule, tuki on evätty automaattisesti.
Ministeriö nosti esiin myös konkreettisia esimerkkejä. Yhdessä tapauksessa henkilö teki töitä alle 10 tuntia viikossa, mutta hänet katsottiin silti päätoimiseksi yrittäjäksi. Toisessa yritys oli perustettu mutta ei koskaan toiminut, ja silti tuki evättiin koska yritys oli yhä rekistereissä.
Laissa on jo nyt säännös jonka mukaan työttömänä aloitettu yritystoiminta ei vaikuta tukeen ensimmäiseen neljään kuukauteen. Tarkoituksena on antaa aikaa selvittää todellinen tilanne ennen kuin päätös tehdään. TEM huomautti, että tätäkään säännöstä ei ole aina sovellettu oikein tai ajoissa.
Selvityksessä käsiteltiin myös tilannetta, jossa viranomainen on aiemmin hyväksynyt jonkun tilanteen, esimerkiksi katsonut yritystoiminnan sivutoimiseksi, mutta myöhemmin peruuttanut päätöksen takautuvasti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ihmiseltä vaaditaan takaisin tukia joihin viranomainen on itse katsonut olevan oikeus. TEM korosti, että tällainen takautuva peruuttaminen ei ole sallittua ilman erityistä syytä, koska se kohtelee ihmisiä kohtuuttomasti.
Mitä on suunnitteilla
TEM on jo ohjeistamassa KEHA-keskusta soveltamaan lakia tarkoitetulla tavalla. Maaliskuusta 2026 alkaen työnhakijalle lähetetään tekstiviestimuistutus selvityspyynnön määräajan päättymisestä.
Lisäksi helmikuussa 2026 käynnistettiin lainsäädäntöhanke, jonka tavoitteena on selkeyttää KEHA-keskuksen roolia suhteessa kuntien työvoimaviranomaisiin ja purkaa tehtävänjaon päällekkäisyyksiä. Samalla pyritään tekemään yrittäjyyteen liittyvästä työttömyysturvan kokonaisuudesta nykyistä selkeämpi. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026 ja muutosten tulla voimaan 2027.
Lausuntokierroksella, jossa kansalaiset ja järjestöt voivat antaa kirjallisen mielipiteensä valmisteilla olevasta laista, on mahdollisuus vaikuttaa lain lopulliseen sisältöön. Se on se kohta prosessissa, jossa ulkopuolinen ääni voi vielä vaikuttaa siihen mitä lakiin kirjoitetaan.
Lähteet: TEM:n kirje KEHA-keskukselle ja työllisyysalueille 22.1.2026 (VN/2846/2026); TEM:n hankesivu TEM010:00/2026; KEHA-selvitys 26.2.2026.
Tämä työ elää lukijoiden tuella.
Jos koet tämän työn tärkeäksi — voit tukea sitä: